Mitä salah al deen teki Miksi hän on kuuluisa?

Salah al-Din Yusuf ibn Ayyub (1137–1193), joka tunnetaan myös nimellä Saladin, oli muslimijohtaja, josta tuli Egyptin ja Syyrian ensimmäinen sulttaani. Hänet tunnetaan parhaiten sotilaallisista kampanjoistaan ​​ristiretkeläisiä vastaan ​​ja siitä, että hän ajoi heidät lopulta ulos Jerusalemista vuonna 1187.

Salah al-Din syntyi Tikritissä Irakissa vuonna 1137. Hän kuului kurdien Ayyubid-dynastiaan, jonka hänen isänsä Ayyub oli perustanut. Saladin aloitti sotilasuransa Zengidien palveluksessa, voimakkaassa muslimidynastiassa, joka hallitsi suurta osaa Pohjois-Syyriasta ja Irakista. Hän nousi nopeasti riveissä ja hänestä tuli yksi Zengidien luotettavimmista kenraaleista.

Vuonna 1169 Zengidit lähettivät Saladinin Egyptiin auttamaan Fatimid-kalifia, joka kohtasi visiirinsä Shawarin kapinan. Saladin voitti menestyksekkäästi Shawarin ja palautti kalifin valtaan. Pian hän kuitenkin kääntyi kalifia vastaan ​​ja asettui vuonna 1171 Egyptin uudeksi hallitsijaksi.

Egyptin uutena sulttaanina Saladin alkoi yhdistää muslimimaailmaa johtamaansa. Hän valloitti Syyrian ja Jemenin ja solmi liittoja alueen muiden muslimihallitsijoiden kanssa. Vuonna 1187 hän aloitti kampanjan ristiretkeläisiä vastaan, jotka olivat miehittäneet Jerusalemia vuodesta 1099 lähtien. Saladinin joukot voittivat, ja hän onnistui ajamaan ristiretkeläiset pois Jerusalemista saman vuoden lokakuussa.

Saladinin voitto Jerusalemissa oli suuri käännekohta ristiretkien historiassa. Se merkitsi kristillisen hallinnon lopun alkua Lähi-idässä ja auttoi elvyttämään muslimien luottamusta. Saladinia pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista muslimijohtajista, ja hänet muistetaan rohkeudestaan, anteliaisuudestaan ​​ja uskonnollisesta suvaitsevaisuudestaan.

Tässä on joitain Saladinin saavutuksista:

- Yhdistä muslimimaailma hänen johdollaan

- Karkotti ristiretkeläiset Jerusalemista

- Perusti Ayyubid-dynastian, joka hallitsi Egyptiä, Syyriaa ja Jemeniä lähes vuosisadan ajan

- Tunnettiin rohkeudestaan, anteliaisuudestaan ​​ja uskonnollisesta suvaitsevaisuudestaan