Mikä on kynttilä siipikarjanhoidossa?

Siipikarjanhoidossa kynttilänjalka on laite tai kone, jolla tutkitaan munan sisäosaa valon avulla. Sytytys auttaa määrittämään munan laadun, kehitysvaiheen ja mahdollisten poikkeavuuksien esiintymisen. Siihen kuuluu munan pitäminen kirkkaan valonlähteen edessä ja sen sisäisen rakenteen, kuten keltuaisen, ilmasolun ja valkuaisen (valkoisen) tarkkaileminen.

Sytytysprosessin avulla viljelijät, hautomoiden johtajat ja laadunvalvontahenkilöstö voivat arvioida munien sopivuutta siitos- tai kulutukseen. Valaisemalla munaa he voivat tunnistaa erilaisia ​​näkökohtia, mukaan lukien:

1. Hedelmällisyys: Kynttilä auttaa määrittämään, onko muna hedelmätön vai hedelmätön. Hedelmällisissä munasoluissa näkyy alkion ja verisuonten kehitys, kun taas hedelmättömät munat näyttävät kirkkailta ja ilman näkyviä kehityksen merkkejä.

2. Alkiokehitys: Itämisaikana kynttilöinti mahdollistaa alkion kasvun ja kehityksen seurannan munan sisällä. Viljelijät voivat tarkkailla alkion etenemistä ja varmistaa näin asianmukaiset olosuhteet onnistuneelle kuoriutumiselle.

3. Ilmakennon koko: Ilmakennon kokoa ja sijaintia munan tylppässä päässä voidaan arvioida kynttilän avulla. Pieni, keskitetty ilmakenno ilmaisee tuoretta ja laadukasta munaa.

4. Keltuaisen sijainti: Keltuaisen asema munassa näkyy myös kynttilän kautta. Hyvin keskitetty keltuainen tarkoittaa laadukasta kananmunaa, kun taas vapaasti liikkuva tai keskeltä poikkeava keltuainen voi olla huonompilaatuista.

5. Munankuoren laatu: Valaistuksen avulla voidaan havaita kaikki munankuoren halkeamat, murtumat tai viat, jotka voivat vaikuttaa munan laatuun ja varastoitavuuteen.

6. Veripisteet: Joissakin munissa voi olla pieniä veripisteitä, jotka johtuvat verisuonten repeytymisestä munanmuodostuksen aikana. Sytytys auttaa tunnistamaan munat, joissa on liikaa tai suuria veripisteitä, mikä voi vaikuttaa niiden myyntikelpoisuuteen.

Säännöllinen munien kynttilä haudonta-aikana auttaa maanviljelijöitä ja hautomotoiminnan harjoittajia seuraamaan alkioiden kehittymisen etenemistä ja elinkelpoisuutta, poistamaan hedelmättömiä tai vahingoittuneita munia sekä valitsemaan siitos- tai jatkokäsittelyyn sopivia munia. Se on tärkeä laadunvalvontatoimenpide siipikarjateollisuudessa, joka varmistaa terveiden kananpoikien ja korkealaatuisten syötäväksi tarkoitettujen munien tuotannon kulutukseen.